Kevätillan kajo tuoksuu puhtaalta
Tunsin samoin myös vuosi sitten
Nyt olen taas päästä saastunut
Olisin liekeissä jos en olisi jo poltettu
Tahrat aivoissani eivät lähde alkoholilla
Huoleni tulevasta pahenee
Tunne vatsastani ylös sydämeeni etenee
Närästys ei tunnu tältä
Sydämestäni se syöksyy kohti aivoja ja etsin silmilläni lähteviä laivoja
Tuntematon määränpää kiihottaa ja lamauttaa
on tuska kuin sähköshokki lantioon