Avant Garderob

Heikko otsa halkeaa

Alla vasaran painon

Mutta ei se mitään on mulla vielä otsaa

Kuulas valo iskee kipinää

Olet krapula-aamun ensi valo

Silmiini kuin satuit, tunsin olevani vaivoin elossa

Silmäkulma vuotanut on eteisen peiliin

Se on kai myötähäpeästä haljennut

Joku viisas kai on joskus mulle tainnut sanoa,

/Kun katsot peiliin, voit nähdä itsesi

Kerään henkäyksiä käteeni ja puristan ne kasaan

Kauneimmin kiiltää kaupungin kaduille satanut vesi

Jos voisin vajoaisin alle maan /

Puutalojen meri

Teemun mielestä useimmat asiat kuuluivat outojen asioiden kansioon, katsomatta niiden ansioon. Hän on kuin isä jo nuorena.

Sen kaupungin ilmapiiri on painostava ja se tarvitsee insinöörejä, vaatii lääkäreitä, ja jotta raikas tuuli ei puhaltaisi, siellä rakennetaan sisämaahan päin

/Vaaleansininen puutalojen meri on tyyni ja jatkuu pikitielle asti. Talven jälkeen nurmikot jo auki rullattu on. Alueelle muutettiin kun halvalla saatiin/

Nuoret korkeakoulutetut perheelliset kasvattavat tulevaisuuden nuoria korkeakoulutettuja perheen isiä

Matkalla töihin kunnan virastoon, he kuuntelevat lauluja rikoksista ja teoista joiden tekemistä he eivät voi kuvitella

Toivo odotuksesta

Ihminen tuli takaisin kuusta vuonna kuuskytyhdeksän

Se kesä oli kuuma ainakin mun mummon mielestä

Aika-avaruuskin kärsii tosta vitun globalisaatiosta

Tuntuu kuin aikaa seuraan VIP-aitiosta

En ole soittanut sulle vieläkään, vaikka välimatkat käyvät kovin lyhyiksi nykyään

Autoihin on saatu kosketusnäytöt ja talvet muuttuu pitkiks syksyiksi

Toivon vain et odotat

/Niin kauan kuin mulla kestää,
Niin mulla kestää
Ja kun tulen olen alasti

Mitään en katuisi mutta voisin hieman punastua ja juosta pois/

Ilmanvaihto usittiin jo toissa vuoden alkusyksynä

ei se saanut joulukuusta kasvaan naavaa

ei mul oo mitään projekteja tällä haavaa

Seuraan puhelimen eessä selvää kaavaa

En ole soittanut sulle vieläkään, vaikka iltapäivät käyvät kovin pitkiksi nykyään

Bridgzc: Toivon vain et odotat

/Niin kauan kuin mulla kestää,
Niin mulla kestää
Ja kun tulen olen alasti

Mitään en katuisi mutta voisin hieman punastua ja juosta pois/

Kuka nusauttaisi Draculaa?

Dracula laulaa kappelissa Romanssia säestäen uruilla

Ei ole rajaa kuolemattoman hylkiön surulla

Vlad on sängyssä ihan rigor mortis

Jos kiinnostaa niin jätä sille käyntikorttis

/ Eikö kukaan haluaisi nusauttaa draculaa?

Kuka vois kiltisti auttaa draculaa? /


Tuskaa tuskaa ja enemmän tuskaa

Kreivi hajonneita sydämiä roskiin kuskaa

Kohta sata elinaikaa kulunut

Kreivin vanha hauta kasvaa puskaa


/ Eikö kukaan haluaisi nusauttaa draculaa?

Kuka vois kiltisti auttaa draculaa? /


Deittisivustolla laiha, keskiaikainen mies

Saa matcheja vasta kun laittaa sijainniksi ruumishuoneen

Dracula voi ajaa kännissä

Koska draculan alkoholissa on verta


Jos sun isä ei ollut läsnä lapsuudessa

Kreiviä voit kyl sanoo Vladdyksi

Tää on mun lemppari tähän asti.

"Ei-kenenkään-maalla ruusun nään, se ihana ruusu on..."

Se kasvaa ylös maasta, ympärillään lohduton

Otan siitä kuvan, ennen kuin taas multaa päälle lentää

Ja se räjähtää kuin lasi avaruuteen


Jossakin mun unissani lämmin vesi pauhaa

Ja vihdoinkin kun kolibrit mut jättäneet on rauhaan

Kerään sen ruusun sirpaleita maasta jaloistani

Ja liimaan niistä sulle uuden


Palaaminen kaukomatkoilta on perin kummallista

Se on aina vaan niin tuttua ja haikeaa

Juoksuhaudoissa tuntuu että pahemmin liejuun nyt uppoaa

Kuin vähän aiemmin


"Ei-kenenkään-maalla ruusun nään, se ihana ruusu on..."

Se ruusu taidat olla sinä

Kun nyt olen ympäriltäs kaiken hävittänyt

Niin, pakko myöntää, se olin minä

Yeh you

Sä luulet et oon kaukana
Mut oon yllättävänkin lähellä
En pidä siitä missä kiinni oon
Tahdon olla sulle lämmin sekä hellä

Vaikka olen käsikkäin mun kahleen kans
Tahdon sinun kanssasi nuolla
Vaikka saatan väittää et voisin mieluummin kuolla on totuus jossain tuolla

Rakkauden suolla ei löydy marjoja ja uppoan vaikka en tahtoisikaan
Tunteiden kanssa mä suosin varjoja
Minä piilosta kiksejä saan

Kun kuuntelen mun top 100-listaa maaseututiellä,
mä olen luonasi sun ja suhun rakastun

Rikoksia Ihmisyyttä ja sen Kansaa kohtaan

Voin loukata Kehitystä haluamalla pitää jostain vanhasta kiinni

Koko fyysinen maailma on jointti jonka polttamalla saan jotain vielä parempaa

Minä en uskon siihen että Talous vaatii keneltäkään urhauksia

Kuin vihainen Jumala se esittää meille laman Uhkauksia

Kuin Jumalan rangaistuksen aikanaan, jaamme sen ihan itse

On talous kykenevä taantumaan vain meidän kauttamme

Kuvittelen sadat hontelot, limaiset teinipojat kurottelemassa Äiti Maan hameen alle yökerhossa

Kuvittelen tuulimyllyjä nostalgisissa ranskalaisverhoissa

Ja se pieni lämmin tuuli kasvoillani kun kuljen autuaan tietämättömänä niiden Jumalien läsnäolosta kesäyössä

Siellä on Ihmisen, Luojan, Itseään Palvovan Luomustensa Orjan, hyvä olla.