maanantai 10. syyskuuta 2018

Avant Garderob

Heikko otsa halkeaa

Alla vasaran painon

Mutta ei se mitään on mulla vielä otsaa

Kuulas valo iskee kipinää

Olet krapula-aamun ensi valo

Silmiini kuin satuit, tunsin olevani vaivoin elossa

Silmäkulma vuotanut on eteisen peiliin

Se on kai myötähäpeästä haljennut

Joku viisas kai on joskus mulle tainnut sanoa,

/Kun katsot peiliin, voit nähdä itsesi

Kerään henkäyksiä käteeni ja puristan ne kasaan

Kauneimmin kiiltää kaupungin kaduille satanut vesi

Jos voisin vajoaisin alle maan /

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti