Harmaa vesi

On pimeää
Viimehetket syksyn

Hiljaisuudessa
Uskallat olla kanssani yksin

Kaukana
Valo muuttuu hiljan
Ja lakastuneen
Näen kesän viljan

Sydämeni
Missä monet pettyvät
Siellä kukoistat, sinne jäät

Sinnikkäästi katson lampun läpi seinään
Uskon, kohta jotain nään

Silmät siniharmaat,
kauniit ja sinun omat

Silmät syvät
Silmät hyvät

Veden pinta hehkuu harmaan tummana
Kun tulet luokseni sinun syvyyksistäs
Syleilyyni kylmään viimaan

Kaikki oli turhaa, vuodet meni vaan
Mikä sai mut jatkamaan, sai mut uskomaan
Silmäs unta oli vaan