Minä hyräilin hey judea, kun yritit sytyttää kosteita
tulitikkuja
kumpikaan ei oikein lähtenyt
sitten sinä lähdit
ja sitten minäkin tulin takaisin sisälle
Minä katsoin sinua, siinä sängyllä kuin ruumis saunan
jälkeen
ei sekään oikein lähtenyt
sitten sinä liikahdit
ja sitten minäkin havahduin
Viimaan, joka pääsi avoimesta ovesta sisään
Olit aina niin tarkka viimoista
Tiesit tarkkaan mistä puhalsi
Et ollut vihainen viimalle
Vaan sille, joka oli niin rakentanut että viima kävi.
Minua ei viima koskaan haitannut
Raikas viima kuin uusi ystävä, eikä joku jota vihataan
Se viima kävi, kun suljin oven pyynnöstäsi
Se pyyntö oli salainen
Kätkettynä saunottuun ruumiiseen
Kosteutena tulitikkuaskissa
Herätyksenä pienessä liikkeessä
Itkin aamiaisella koska puurosta puuttui suola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti